keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Mitä katsoin: Planeettamme maa (2007)

Katsoin tämän hyvin lyhyeksi typistetyn teatteriversion BBC:n jättimäisestä, viisi vuotta kuvatusta ja 40 kuvausryhmää ympäri maailmaa työllistäneestä, dokumentista. Ja onhan se aika pysäyttävä. Ellet ole aivan sairaalloisen rikas, ei sulla ole ikinä mahdollista nähdä mitään näin uskomatonta. "Tarina" alkaa pohjoisnavalta ja lähtee laskeutumaan pikkuhiljaa kohti etelänapaa esitellen monia eläimiä ja elämänmuotoja ehkä viimeisiä kertoja. Ja se tekee sen sellaisena spektaakkelina, että muistan taas minkä takia dokumentteja katson. Joskus  oikean elämän draama voittaa minkä tahansa fiktiojännärin. Hyperhidastettuna kuvattu valkohain hyökkäys tai leijonaa hätäisesti pakoon pyrkivän kauriin juoksu jättävät puristelemaan sohvanreunoja enemmän kuin mitkä tahansa inceptionit. Ja ehkä suurin syy, miksi Planeettamme maa naulitsee niin hyvin tuoliin, on sen käsittämättömän hieno kuvaus niin maalla kuin merelläkin, sekä sen erittäin taitava leikkaus, joka tekee pienistäkin asioista, kuten ankkojen ensimmäisestä lennosta, toimivaa draamaa.

Ja vaikka tämä leffaksi puristettu luontoeepos onkin aikamoista ilmastopropagandaa, saa se kuitenkin lopussa silmät ihan pikkuisen kostumaan ja herättää kysymyksen; Mikä vittu meitä vaivaa?

Blu-Ray -boksi sarjasta lähtee muuten varmasti tilaukseen. Tätä kelpaa luuppia teräväpiirtona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti