En tiedä, onko 3D studion vaatimus elokuvalle vai onko Ang Lee menettänyt täysin otteensa todellisuudesta, mutta en keksi yhtään syytä miksi Life of Pi pitäisi tehdä 3D:nä. Se kertoo pojasta, joka istuu pelastusveneessä tiikerin kanssa.
Vau, mitä kaikkea 3D voikaan tilanteeseen tuoda! Vesi voi pärskyä laitojen yli ja...
Niin, siinä se varmaan olikin.
No, onhan tarinassa myös hyppyjä Pi'n menneisyyteen, ehkä siellä voitaisiin esitellä kivoja pop up -kuvia 3D-lippuhintoja selittämään. James Cameronhan on alusta asti ajanut 3D:tä hienovaraisena immersion luojana, eikä minään kikkana. Draamakin pitäisi tehdä 3D:nä, että katsojat uppoutuvat paremmin tarinaan.
Vitut. 3D on vain ja ainoastaan kikka. Ei mulla ainakaan ole mitään ongelmia uppoutua tavalliseen kaksiulotteiseen elokuvaan. Itse asiassa uppoudun siihen paljon paremmin kuin View-Master -henkisiin tasokuviin, jotka eivät edes onnistu luomaan syvyysvaikutelmaa yhtä hyvin kuin perinteinen, jo vuosikymmeniä toiminut, kuvaus. Hyvät kuvaajat osaavat kyllä tehdä kuvaan syvyyttä, siihen ei tarvita väkisin luotuja tasoja. Mun mielestä ainoa järkevä tapa käyttää 3D:tä on juuri ilmiselvänä kikkana. Sellaisena, joka tulee päin naamaa vaikka väkisin, eikä todellakaan yritä olla hienovarainen.
Onko se sitten hyvää elokuvaa?
Ei ehkä, mutta ainakin ne, jotka maksoivat sen ylimääräisen hinnan 3D-lipustaan saavat, mitä haluavat. Jos 3D:tä käytetään, niin toivoisin, että sitä käytettäisiin edes hauskasti. Että sillä tehtäisiin jotain, mitä 2D:llä ei tehdä. En ole nähnyt Piranha 3D:tä, mutta lukemani perusteella olen käsittänyt, että siinä on elokuva, joka on ymmärtänyt 3D:n roska-arvon, ja käyttää sitä oikein. Vain ja ainoastaan kikkana.
No, Ang Lee on taitava ohjaaja, joten ehkä Life of Pi tulee olemaan hyvä, oli se sitten missä ulottuvuudessa tahansa. Itse kuitenkin näkisin tämän tarinan mieluummin täysin riisuttuna, minimalistisena tarinana pojasta, pelastusveneestä ja tiikeristä. Nyt olisi Kelly Reichardtille töitä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti