Silmät auki! pitää silmällä tulevia elokuvia, jotka ovat herättäneet Filmin rullauksen mielenkiinnon. Mukana on sekä isoja itsestäänselvyyksiä että pieniä festarisuosikkeja.
On hyvä välillä muistuttaa itselleen, miten paljon mielenkiintoisia elokuvia vuosittain tulee. Tämän vuoden festarikierrokset ovat tuoneet tietooni paljon pieniä ja isompiakin filkkoja, jotka pitää ehdottomasti nähdä – ja mielellään valkokankaalta. Jotkut niistä on jo esitetty festareille, ehkä useammallakin, ja saaneet hyvää palautetta, kun taas joidenkin ensi-iltaa saamme vielä odottaa. Näitä kelpaa odotella:
Dragonslayer
Tristan Pattersonin dokumentti seuraa nuorta kalifornialaista kundia, joka hengailee kavereidensa kanssa, dokailee, vetää vähän huumeita... ja skeittaa. Ilmeisesti aika paljon. Eikä muuta. Dokumentin on ohjaajansa mukaan "tarkoitus tallentaa päähenkilönsä uniikki ajatusmaailma ja säilyttää se filmillä. Se on uuden kalifornialaiden sukupolven muotokuva ja heidän ainutlaatuisuutensa juhlistus."
Dragonslayer on kevään aikana pyörinyt jenkkifestareilla ja saanut erittäin hyvää palautetta. Sitä kiitellään muun muassa sen rakkautta aihettaan kohtaan osoittamastaan lähestymistavasta ja hienosta kuvauksesta. Trailerissa on fiilistä. Suomen ensi-ilta? En näe tapahtuvan.
The Tree of Life
Terrence Malickin uusimmasta elokuvasta on luultavasti sanottu kaikki, mitä elokuvasta voi etukäteen sanoa. Ehdottomasti yksi vuoden odotetuimpia elokuvia. Onko kyseessä nostalginen perhedraama vai tarina maailmankaikkeudesta? Ehkä molempia.
Le Havre
Aki Kaurismäen uusin elokuva saa ensi-iltansa Cannesissa yllä mainitun The Tree of Lifen rinnalla. Kyseessä ei ehkä ole aivan yhtä kohistu elokuva, mutta eiköhän tätä euroopan taidepiireissä odoteta yhtä innolla. Tarina kuulostaa kaurismäkeläisen tehokkaalta. Tulisi vaan jo! Suomen ensi-ilta odotetusti Sodankylän elokuvajuhlilla.
Le Quattro Volte
Pohdiskeleva dokumenttielokuva elämän kiertokulusta ja yksinkertaisen elämän ikuisesta vaikeudesta. Muun muassa The New York Times hehkutti dokumentin voimaa. Ei tarvinne odotella Suomen kankaille.
Project Nim
Man on Wire -elokuvan ohjanneen James Marshin dokumentti simpanssista, jota kokeena kasvatettiin kuin ihmistä, jotta nähtäisiin kuinka paljon se voisi oppia. Mutta opettiko Nim enemmän ihmisiä?
Man on Wire oli todella tiivis jännäri, joten odotukset ohjaajan seuraavaa elokuvaa kohtaan ovat isot. Ihmisyyttä opettelevan simpanssin elämäkerta kuulostaa erikoisen hyvältä seuraajalta.
Norwegian Wood
Haruki Murakamin nostalgiantäyteiseen romaaniin perustuva elokuva, jonka musiikin on säveltänyt kukas muukaan kuin Radioheadin Jonny Greenwood. Mukana myös aikakaudelle tuttua musiikkia ja se Beatlesin biisi, josta kirja on nimensä lainannut. Norwegian Wood kuuluu mielestäni niihin Haruki Murakamin parempiin kirjoihin, joten odotan elokuvaversiota erityisellä mielenkiinnolla. Kriitikot ovat antaneet elokuvalle varsin puolilämpimän vastaanoton, mutta eiköhän se täytä jonkinlaisen nostalgisen Murakami-aukon. Suomen ensi-ilta heinäkuussa!
Nostalgia for the Light
Chileläiseen sielunmaailmaan, astronomiaan ja epätasapainoiseen historiaan uppoutuva dokumenttielokuva sijoittuu tähtien täyttämälle Atacaman aavikolle. Täysin vailla elämää oleva aavikko on erinomainen paikka tähtienkatseluun, ja dokumentti asettaa vierekkäin avaruuden tähdet ja aavikkoa tutkivat arkeologit. Kunpa tämän vain näkisi valkokankaalta!
Bellflower
En oikeastaan tiedä tästä elokuvasta paljoakaan, mutta sen saama festaripalaute on herättänyt mielenkiinnon. Kyseessä on todella pienen budjetin indie-elokuva, jossa kaksi kaverusta ajelee Mad Max -henkisellä autolla jonkinlaisissa maailmanlopun tunnelmissa.
Elokuvavuoden tunnelmointi jatkuu lähipäivinä osassa 2...
On hyvä välillä muistuttaa itselleen, miten paljon mielenkiintoisia elokuvia vuosittain tulee. Tämän vuoden festarikierrokset ovat tuoneet tietooni paljon pieniä ja isompiakin filkkoja, jotka pitää ehdottomasti nähdä – ja mielellään valkokankaalta. Jotkut niistä on jo esitetty festareille, ehkä useammallakin, ja saaneet hyvää palautetta, kun taas joidenkin ensi-iltaa saamme vielä odottaa. Näitä kelpaa odotella:
Dragonslayer
Tristan Pattersonin dokumentti seuraa nuorta kalifornialaista kundia, joka hengailee kavereidensa kanssa, dokailee, vetää vähän huumeita... ja skeittaa. Ilmeisesti aika paljon. Eikä muuta. Dokumentin on ohjaajansa mukaan "tarkoitus tallentaa päähenkilönsä uniikki ajatusmaailma ja säilyttää se filmillä. Se on uuden kalifornialaiden sukupolven muotokuva ja heidän ainutlaatuisuutensa juhlistus."
Dragonslayer on kevään aikana pyörinyt jenkkifestareilla ja saanut erittäin hyvää palautetta. Sitä kiitellään muun muassa sen rakkautta aihettaan kohtaan osoittamastaan lähestymistavasta ja hienosta kuvauksesta. Trailerissa on fiilistä. Suomen ensi-ilta? En näe tapahtuvan.
The Tree of Life
Terrence Malickin uusimmasta elokuvasta on luultavasti sanottu kaikki, mitä elokuvasta voi etukäteen sanoa. Ehdottomasti yksi vuoden odotetuimpia elokuvia. Onko kyseessä nostalginen perhedraama vai tarina maailmankaikkeudesta? Ehkä molempia.
Le Havre
Aki Kaurismäen uusin elokuva saa ensi-iltansa Cannesissa yllä mainitun The Tree of Lifen rinnalla. Kyseessä ei ehkä ole aivan yhtä kohistu elokuva, mutta eiköhän tätä euroopan taidepiireissä odoteta yhtä innolla. Tarina kuulostaa kaurismäkeläisen tehokkaalta. Tulisi vaan jo! Suomen ensi-ilta odotetusti Sodankylän elokuvajuhlilla.
Le Quattro Volte
Pohdiskeleva dokumenttielokuva elämän kiertokulusta ja yksinkertaisen elämän ikuisesta vaikeudesta. Muun muassa The New York Times hehkutti dokumentin voimaa. Ei tarvinne odotella Suomen kankaille.
Project Nim
Man on Wire -elokuvan ohjanneen James Marshin dokumentti simpanssista, jota kokeena kasvatettiin kuin ihmistä, jotta nähtäisiin kuinka paljon se voisi oppia. Mutta opettiko Nim enemmän ihmisiä?
Man on Wire oli todella tiivis jännäri, joten odotukset ohjaajan seuraavaa elokuvaa kohtaan ovat isot. Ihmisyyttä opettelevan simpanssin elämäkerta kuulostaa erikoisen hyvältä seuraajalta.
Norwegian Wood
Haruki Murakamin nostalgiantäyteiseen romaaniin perustuva elokuva, jonka musiikin on säveltänyt kukas muukaan kuin Radioheadin Jonny Greenwood. Mukana myös aikakaudelle tuttua musiikkia ja se Beatlesin biisi, josta kirja on nimensä lainannut. Norwegian Wood kuuluu mielestäni niihin Haruki Murakamin parempiin kirjoihin, joten odotan elokuvaversiota erityisellä mielenkiinnolla. Kriitikot ovat antaneet elokuvalle varsin puolilämpimän vastaanoton, mutta eiköhän se täytä jonkinlaisen nostalgisen Murakami-aukon. Suomen ensi-ilta heinäkuussa!
Nostalgia for the Light
Chileläiseen sielunmaailmaan, astronomiaan ja epätasapainoiseen historiaan uppoutuva dokumenttielokuva sijoittuu tähtien täyttämälle Atacaman aavikolle. Täysin vailla elämää oleva aavikko on erinomainen paikka tähtienkatseluun, ja dokumentti asettaa vierekkäin avaruuden tähdet ja aavikkoa tutkivat arkeologit. Kunpa tämän vain näkisi valkokankaalta!
Bellflower
En oikeastaan tiedä tästä elokuvasta paljoakaan, mutta sen saama festaripalaute on herättänyt mielenkiinnon. Kyseessä on todella pienen budjetin indie-elokuva, jossa kaksi kaverusta ajelee Mad Max -henkisellä autolla jonkinlaisissa maailmanlopun tunnelmissa.
Elokuvavuoden tunnelmointi jatkuu lähipäivinä osassa 2...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti